Olen aina kirjoittanut. 3-vuotiaana opin lukemaan ja kirjoitin satuja jo ennen koulun alkamista. Joskus haaveena on ollut kirjankin kirjoittaminen, mutta se haave on jäänyt vähän taka-alalle. Blogia kirjoitin aktiivisesti opiskeluaikoina, ja olenkin kaivannut sitä vapaata kirjoittamista kun siihen ei ollut enää aikaa tai energiaa kaikkien lehtiartikkeleiden seassa.
Minulle kirjoittaminen on vähän kuin Harry Potterissa muistojen tai ajatusten siirtämistä siihen ihmekulhoon (en tiedä mikä se on suomeksi kun olen kaikki kirjat lukenut ruotsiksi :’D). Saa pyörivät ajatukset pois päästä ja tilaa uusille. Samalla asiat tuntuvat selkeimmiltä kun kirjoittaa ne auki, ja yhtäkkiä saattaa tulla tunne, että nyt tiedänkin mitä minun tulee tehdä!
Miksi en sitten kirjoita vain päiväkirjaa? Se edellinen blogini oli enemmän kuin päiväkirja. Kirjoitin monta kertaa viikossa mitä tein ja miltä tuntui ja ihan mitä tahansa mitä päässäni liikkui. Toki kirjoitin myös ehjempiä kokonaisuuksia eri aiheista. Tekstit ovat tallessa mutta pistin blogin piiloon kun tuntui että olin muuttunut ja kasvanut sen aloittamisen jälkeen niin, että tapa ajatella ja kirjoittaa ei vastannut minua enää, vaikkakin seison edelleen kaiken kirjoittamani takana. Muutos itsessäni oli varmasti tapahtunut osittain juuri sen blogin myötä.
Tästä blogista en halua tehdä päiväkirjaa. Haluan kirjoittaa eri aiheista ja tapahtumista ja ehkä pohtia tiettyjä asioita syvemminkin. Ajattelin silloin ja ajattelen nytkin, että jos yksikin ihminen lukee tekstini ja saa siitä jotakin irti, sen julkaiseminen ei ollut turhaan. Edellisestä blogistani sain aika paljon palautetta (99% hyvää) ja tuntemattomatkin ihmiset kertoivat samaistuneensa teksteihini tai saaneensa niistä motivaatiota. Toivon että kirjoituksillani pystyisin herättämään ajatuksia ihmisissä. Kenties joku voisi saada inspiraatiota, ymmärrystä tai apua niistä.
v o n z k u 